Aapon ja Lotan blogi

Enpä oo jaksanu paljon päivitellä kuulumisia…

Meillä siis vieläkin sairastellaan…molemmat koirat sekä palveluskunta.

Apina on tänään ensinmäistä päivää ilman ämpäriä, ja ihan hyvin antaa tassun jo olla rauhassa. Mutta saa nähdä miten alkaa pelaamaan koko tassu, kun aletaan taas lisäämään liikuntaa, kuvissa näkyi nyt ehkä nivelrikkoa siinä kynnettömässä varpaassa… oli pakko kuvata, kun alkoi taas ontumaan ja koko tassu paisui yhtäkkiä. Ja taas vaihtoehto on amputointi. Siinä tapauksessa ainakin meidän agi-ura on kyllä takana päin.  :(

Lotallakin on taas se sen autoimmuni sairaus pahenpana, kortisoni annostusta jouduttu lisäämään rajusti, kun tyty näyttää taas ihan luurangolta…ei missään enään näy lihaksia. :´(  Toivottavasti alkaa taas kortisoni puremaan ja saadaan vielä viettää paljon aikaa tytyn kanssa.  Itku tulee kun kattoo rakasta tuon näköisenä, onneksi on vielä kuitenkin pirteä ja ruoka maittaa hyvin (liiankin hyvin).

Kaiken muun hyvän lisäksi me molemmat palveluskuntaan kuuluvat ollaan taas flunssassa!

Viikoloppuna haku-kokeessa kävi vähän ikävästi. Apina teloi itsensä liukkailla kallioilla, niin että oikesta etujalasta irtosi kokonaan kynsi. En huomannut kynnen puuttumista ennen kuin autolla, ihmettelin vaan miten työskentely muuttui kesken radan yhtäkkiä niin radikaalisti, hyvästä todella huonoksi… Pari veri tippaa autolla paljasti sitten tassuvamman.

Ja ihme Houdini tuo kyllä on…kun eläinlääkäri käski pitää kauluria ettei missään tapauksessa pääse nuolemaan…helpommin sanottu kuin tehty.  Kauluri on helppo painaa linttaan tai siihen voi syödä vaikka reiän ja  tämä onnistuu myös kuonokoppa päässä. Ja vaikka kiristää kaulurin ja kopan tiukalle ja laittaa kurahanskan tassuun…niin lyhyen harjottelun jälkeen kaikki osataan jotenkin kiskoa päältä ja taas voi hartaasti nuolla kipeää tassua. Ainut mikä estää täysin nuolemisen on pohjaton melassi-ämpäri nippusiteillä kiinni pannassa + koppa. Vaikka apina onkin säälittävä ilmestys ämpäri päässä, niin pakko pitää sitä silti, kun seuraava vaihtoehto oli varpaan amputointi. :(

Toivottavasti tuo lähtee nyt pikaisesti parantumaan, kun tuo ei oo mikään mukava koira kipeänä… Lottakin muutti evakkoon siskon tykö pariksi päiväksi, kun apina on niin kiukkunen kipeänä. 

Tulipa tuossa menneellä viikolla käytyä haku-kokeessa, kahteenkin otteeseen…ekassa jätin tottiksen ottamatta, kun olis 99pistettä pitäny saada ykkös-tulokseen ja seuraavana päivänä oli jo seuraava koe. Ja siinä jäi sitten se 2pistettä vajaaksi…

Mutta mikä parasta molemmissa kokeissa apina toimi hyvin henkilö-etsinnässä.

Vaikkakin lauantaina teki yhden “valeen”, kun laitoin sitä väkisin samalle umpipiilolle mistä oltiin jo löydetty maalimies. Ja kun sitten esineruudusta toi vaan kaksi esinettä, sekin kylläkin oma moka, (kun pistin sitä ruutuun kokoajan niin ettei sillä edes ollut mahdollisuutta saada hajua siitä viimeisestä esineestä) niin päätin jättää tottiksen kokonaan väliin. Lauantailta maastoista kertyi pisteitä 171, joten oltais se 99 tarvittu tottiksesta…ei mahdollista meille.

Sununtain koe alkoi hyvin…ukot löyty ja siinä vaiheessa 168 pistettä plakkarissa, upeeta. No sitten esineruutu joka yleensä on ollu SE meidän paras osa-alue…vaan se yks esine ja 11pistettä. Vaikka apina ainakin näytti työskentelevän hyvin, niin ei ne esineet vaan löytyneet, ennenkuin kaks sekuntia ajan umpeentumisen jälkeen nousi se toinen…nyyh! Eli tarvittais se 91 tottiksesta, joka on hyvin epätodennäköistä. Vaikkakin tottis oli tälläkertaa tavanomaista parempaa niin, (apina jätti istumisen tekemättä..seisoi..ja teki tokomaisen luoksetulon) niin pisteitä tuli vaan 89.

Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen, vaikkei pisteet ihan riittäneetkään yköstulokseen, erityiseti tuohon tottikseen, kun esim. seuruu oli erinomaista ja ne noudot…oli just sellaset, mikä on mun oma ihanne.

Tästä on hyvä jatkaa!

Jokseenkin on vierähtänyt viime merkinnöistä. Vaikka blogissa on ollut hyvin hyvin hiljaista, kesä on ollut treenien täyteistä aikaa.

Parissa haku-kokeessakin ollaan käyty keskeyttämässä, ja esille tulleita ongelmia ollaan nyt yritetty korjailla ja selkeästi parempaan päin menty. Tiedossa vielä muutamia haku-kokeita tälle vuodelle, joten ei ihan vielä lyödä hanskoja tiskiin.

Ja toko-kokeessakin käytiin piipahtamassa pari viikkoa sitten ja se menikin ihan mallikkaasti, vaikkakin tuloksena vain EVL3.  Omia mokia ja treenaamattomuutta, mutta vire oli oikealla mallilla. Tästä innostuneena  menin sitten ilmoittamaan meidät venetsialais viikonloppuna taas toko-kokeeseen.

Muutamia agi-startteja juostu, joista suurin osa hyllyjä.

Ja apina kävi missi kisoissa… :)

Apina sai eh:n, tuomari kehui koiraa hyväksi….mutta tarvittaisiin kuulemmma paljon harjoittelua. Ensinnäkään en saanut sitä ottamaan ainuttakaan ravi askelta, vaan pomppu loikkaa ja peitsiä apina painatti huutaen ja kiljuen kehässä naisten kuvat silmissä kiiluen. Tuomari sai ihan kunnolla kopeloida eikä mitään ongelmia ollut siinä, mitä eniten pelkäsin. Itse kuitenkin näytin hampaat, mutta miksei mulle kukaan ollut kertonut että koiran hampaat pitää olla yhdessä kun niitä näytetään…eikä kita auki. Ja kun piti seistä paikalla, apina oli vakaasti päättänyt lähteä morsmaikkunsa luokse ( juoksuinen holsku neito)…joten ei oikein tahtonut onnistua. Tuomari vaan totesi että: saisitko sen edes HETKEKSI seisomaan paikallaan. Huolimatta kaikesta tästä älyttömästä sähellyksestä saatiin se sininen nauha. Ois varmaan pitäny kuitenkin käydä niissä näyttely treeneissä. No tämä oli meidän eka ja vika esiintyminen tämmöisissä karkeloissa.

Parina päivänä peräkkäin ollaan hakuiltu ja motivaatio näyttää ainakin olevan kohdallaan, eikä ääntelyäkään ole enään ollu. Ongelmana on nyt ollut välillä taaksepäin työskentely, enkä vielä tiedä mistä johtuu, kun aina silloin tallöin tulee pistoja taaksepäin…käntyykö alueen tallausten suunnan takia, vai miksi. Paha alkaa ratkomaan kun ei tiedä mistä johtuu, pitänee turvautua fiksumpien apuun ja kysellä syitä mistä moinen vois johtua ja ennen kaikkea miten sais korjattua.

Joka tapauksessa on nyt parin päivän treeni tauko, kun lentsu yllätti…onneks tuo KEPO hoitaa lenkkittelyn, kun ite on sairaana.

Viime viikonloppuna käytiin liitelemässä agi-kisoissa kokkolassa kolme rataa. Ekasta ihan kiva nolla ja kaks seuraavaa hylättyjä ratoja, mutta vaikka käytiin pikkasen liian kuumana, niin keinu suoritettiin ekaa kertaa oikein ilman virheitä kisoissa. Ohjausta pitäis vaan saada enemmän ennakoivaksi, niin sais niitä sekunteja pois ajasta, tällä ohjauksella ja noilla ajoilla ei vaan voi pärjätä….mutta ihan hyvin kokonaisuudessaan, ottaen huomioon, että helmikuussa viimeksi treenailtu ja sitä ennen syksyllä. :)

Maastotkin käytiin korkkaamassa, näytti olevan ainakin maalimies motivaatiota. Valitettavasti tuo äänteli eka-pistolle lähetettäessä, pitää kattoa ettei tuu tavaksi tässäkin lajissa. Laulu-lintu kun laulaa jo tokossa ja tottiksessa, se vielä puuttuis että maastoihin lähdettäessäkään ei osais pitää naamaansa ummessa.

Tottistakin on tullu hinkattua. Ja yhä painitaan nouto “ongelmien” kanssa, kun vaan tuppaa kiertämään kapulan taakse aina välillä. Esteetkin tuli otettua ja se osa tottiksesta on  kunnossa, taitaakin olla ainut osa mikä toimii niin kuin pitää. Muuten kaikessa muussa olis jotain korjattavaa. Työstetään…työstetään…

Käytiin eilen tottisteleen näyttely treeneissä…kunnolla häiriötä seuruuseen. Hyvin jaksoi apina keskittyä tekemään töitä, eikä ottanu juurikaan häiriötä muista koirista. Viikon päästä sama uudestaan ehkä vielä vähän lähempänä. Noutoa siirryttiin kyllä ottamaan vähän rauhallisempaan paikkaan ja parantunuthan tuo kapulaan tarttuminen on, pääasiassa tarraa kiinni heti eikä kierrä kapulan taakse kuin harvakseltaan. kapulan asettelu ja tolppa kapulan takana on auttanu hurjasti….paljon olis vielä kuitenkin treenattavaa ennen kokeita. Jääviä pitäis alkaa kans vähitellen hinkkaa ja henkilö ryhmää. Huh huh! Onneks toko on sentään meillä hetkeks tauolla.

Esineruutua oltiin ekaa kertaa treenailemassa sulassa metsässä toissapäivänä. Vähän koe-ohjetta isompi ruutu ja kolme esinettä (silmälasikotelo, pikkunen huivi ja avainpussi) piilotettuna varvikkoon ja vasta palkka viimesestä…oli pakko koittaa missä mennään. Ja hyvinhän tuo tapansa mukaan maastossa toimi. Ens kerralla meinaan malttaa haetuttaa vaan yhden esineen, niin en tapa motivaatiota. Kattelin samalla mettää sillä silmällä…kohta pääsee hakuakin kunnolla ottaan kun sulaa lumet. JEI!!!

Käytiin tänään piipahtamassa möllikisoissa, tarkoituksena treenailla hallintaa hieman ja tietysti ennen kaikkea kontakteja. Itse radat meni ihan kökösti, mutta siitä saa syyttää ainoastaan itseä (ohjaus oli pitkän tauon jälkeen täysin hakusessa), mutta kontaktit otettiin hienosti ja siihen olen tositosi tyytyväinen. Muutenkin kaikenkaikkiaan Apina oli melko mallikas kaveri, mitä nyt pikkasen kuumu ja radalta tullessa pieniä pöhinöitä päästeli.

Tottistakin on reenailtu jonkun verran…sekä noutoon että luoksetuloon on tullu lisää vauhtia, mutta kiertää kapulan taakse ennen kuin tarraa kiinni ja sekös ärsyttää. joten tähän ongelmaan aion yrittää paneutua vireen lisäksi. Seuruun vire on jo parantunut huomattavasti, mutta häiriötä kaivattais, eritoten vieraita koiria. Harmi että täälläpäin on harrastavia koirakoita aika harvakseltaan ja siksi on vaikea löytää treeniseuraa..Lukuunottamatta Helineä ja Taraa (alias Nipsua), meidän vakkari treeni kavereita. Ehkä kun kenttä sulaa niin porukkakin alkaa aktivoitumaan enemmän. :D

Juoksu-harrastustakin ollaan jatkettu ja huomaa että siinäkin edistystä on tullut, Apina juoksee nykyään mun tahtia ja oma kuntokin on jo kasvanu…ehkä kuukauden päästä jaksetaan hölkkiä jo täys 10.

EVL3…nollattiin 2liikettä joista toinen vaihteeks taas ohjattu ja vire oli taas huono. Nyt toko saa jäädä tauolle joksikin aikaa ja keskitytään vireen parantamiseen ja tottikseen. Maastojakin pääsee kohta treenaamaan…

Nyt paljon vire treeniä ja häiriössä…  :)

Alettiin Aapon kanssa uus harrastus, siis mulle uusi, nimittäin juokseminen. Apinan meilestä vaan maisemat ei vaihtunu tarpeeksi tiheään. ;) Kun se on tottunu kelkan edessä juoksemaan, niin mun hidas juoksuvauhti ei oikein miellyttänyt. Meinas vaan oma kunto kokonaan loppua kun apina kiristi kokoajan tahtia…

Nyt tekis mieli tehä tuosta apinasta rukkaset…tulis kyllä nätitit raidalliset.

Käytiin taas eilen tokoilemassa kokeesssa, kuten saattaa arvata, ei hyvin mennyt. Saatiin EVL2 pisteitä 243 ja se vire se oli ihan syvältä, seuruu varsinkin oli jotain hirveää! Kyllä se on kumma miten se kehänauha vaikuttaa, ennen kehään menoa seuruu oli tosi hyvää, kehässä ihan kökköä ja heti kun astutaan kehästä ulos niin jo paranee. Ärsyttävintä tässä on se, että vaikka vire oli huono niin, joka tapauksessa sen verta laulu lintua apinasta löytyy….TSADAM…keltainen kortti! No kyllähän se reagoi mun jännitykseen, siitähän se eniten johtuu ja huomaa milloin voin huomauttaa huonosta seuruusta ja millon en. Tosin ei tuo koe jääny edellä mainituista kiinni, vaan ohjattu vedettiin nollille. Ei osannu mennä merkille. :O  Ja se kun on ollu NIIN hyvä!

Yhteen toko-kokeeseen ollaan vielä menossa, kun on jo maksettu…ja jos näin jatkuu niin jää tauolle koko toko…PK-kausi alkaa. :D