Aapon ja Lotan blogi

Kisailujen ja treenailujen ohessa kasvaa kovasti pentukuume….

Penneli   :D

Apinan kanssa kävin ennen töihin lähtöä pikkasen tokoilemassa. Yritin tuota sen seuruu paikkaa hieman työstää taaemmaksi. Vasemmalle käännöksillä ja täyskäännöksillä, joita vähän kädellä avitin nopeammaksi… Kyllä se pikka korjaantukin sen verran ettei enään sentään ihan hirveästi poikita. Vieläkin on toki liian edessä, mutta sentään suorassa linjassa.

Ja tietty piti ruutua treenata uudella paikalla ja kera usean häiriö merkin, hyvin tuntui löytyvän. Vauhtia sais olla kyllä enemmän mun makuun, mutta se tuo sitten niitä haittapuoliakin. Maahanmeno käskyn ajoittaminen on huomattavasti helpompaa, kun apina suuntaa ruutuun diipadaipa laukkaa eikä sata lasissa. Kun fiksuna olen opettanut sen juoksemaan merkkien välistä, käytännössä se ei siis hahmota ruutua….Todella fiksua.

Josta päästään seuraavaan hiottavaan asiaan…luoksetulon vauhtiin. Jos tulee sata lasissa ei vaan voi pysähtyä kuin seinää, se vaan on mahdotonta ja tokossa kun arvostetaan enemmän niitä teräviä pysähdyksiä kuin vauhtia.  Joten otin luoksetuloja nyt vaan pysähdyksillä.

Tänään illalla vielä kaukot ja tunnuistusnoudon treenailut ja ehkä pikkusen hinkkaan vielä tuota seuruu paikkaa. :)

Jaahas…treenaillaan tokoa aamuin illoin…ja siinä välissäkin, kun metsästetään sitä viimestä ykköstä. :)

Kahdessa kokeessa ollaan tässä välissä käyty ja saatiin yksi ykkönenkin. Ekassa kokeessa nollattiin ruutu ja pisteitä kertyi vain 252…ei riittäny kuin kakkostulokseen, mutta muuten kivaa työskentelyä ja ennen kaikkea ihan hiljaa. Seuraava koe oli mitä karseimmassa kelissä ja olossa, itsellä oli ihan hirvee krapula. Olis voinu luulla ettei varmasti mitään tulosta tule, mutta Apinapa yllätti, 301 pistettä ja muutamaa pientä virhettä lukuun ottamatta melkein täydellistä tekemistä. Tää oli varmaan sellanen “ONCE IN A LIFETIME” koe :D

Joten nyt hinkataan vielä vähän tokoa, toivottavasti tulevana viikonloppuna onnistuu kans hyvin ja saadaan se viimenen ykkönen. Ja sitten voidaan keskittyä ihan täysillä PK-lajeihin. Vaikka kyllä tässä tokoilujen välissä on tullu treenailtua tottista ja esine-ruutuakin, pää-asiassa kylläkin yhden esineen kaistaleita. Pitäis nyt alkaa ottaa isoa ruutuakin ja tietysti sitä hakuakin pitäis kovaa kyytiä alkaa treenaamaan. Toivottavasti ensi viikolla pääsis intensiivisemmin treenaamaan maastoja. Ja unohtaa koko tokon ikuisiksi ajoiksi…tai ainaskin seuraavaan koiraan asti. ;)

Kyllä tänään aamulla mietin kovasti omaa mielen terveyttäni…
Kun räntäsateessa seitsemältä yritin oikoa ruutunauhoja tuulessa suoraksi. ei oo kyllä täyspäisen hommaa tää treenailu. :)
Ja taas huomen aamulla ja illalla treeniä.
Ja mä kerran menin sanomaan ettei tokoilu vie aikaa…siinä sivussa se menee. JEP JEP ;)

Tää liikkeitten pikkutarkka hiominen ei oo vaan mun juttu.
Ennen koetta pitää vielä hioa…kapulan pitoa, luoksetulon pysäytyksiä, merkille menoa, ruudun keskelle osumista, seuruu paikkaa, perus asentojen suoruutta ja nopeutta, unohtamatta kaukoja ja tietty niitä jääviä. Joka päivälle riittää hyvin treeniä ennen sunnuntaita.
Onneks Apinalle sopii tää jokapäiväinen treenailu, kunhan vaan on riittävästi vaihtelua ja treenit lyhyitä ja nopea tempoisia.

Kauden eka toko-koe meni aikastalailla loistavasti…tuloksena 280,5 pistettä ja EVL1 JIPPII!!
Tuomarina oli Päivi Kivelä.
Ainoastaa jäi kaivertamaan tuo Z-liikkeen istuminen mikä jäi tekemättä, tai tehtiin maahan menon lisäks kaks mahtavaa seisomista. :) Mutta aikalailla tason mukaista suorittamista apinalta…seuruu oli mun makuun liian matala vireistä, mutta ihan nättiä, tosin perusasennot aivan liian hitaita. Mutta erittäin tyytyväinen olen, vaikka pientä hienosäätöä kyllä löytyy monessakin liikkeessä.

Istuminen ryhmässä 2min                      10 X 3 = 30
Paikalla makaaminen ryhmässä 4min  10 X 2 = 20
Vapaana seuraaminen                             8,5 X 3 = 25,5
Z-liike (jäävät)                                          7 X 3 = 21
Luoksetulo                                              8 X 4 = 32
Ruutu                                                      9,5 X 4 = 38
Ohjattu nouto                                         10 X 3 = 30
Metalli nouto                                          10 X 3 = 30
Tunnistus nouto                                       8 X 3 = 24
Kauko-ohjaus                                         7,5 X 4 = 30

Viikon päästä olis seuraava koe, nyt vaan vähän palauttelevaa treeniä tällä viikolla. Ja sitten taas toivomaan että tehdään tasomme mukaisen suorituksen, eikä lennetä kehästä kesken kaiken.

Pari kuvaa kokeesta. (c) Saila Mäkikangas

Kyllä todellakin on vierähtäny viimeisimmästä päivityksestä.

Lotta on jo paremmassa kunnossa, vaikka hetken näytti ettei tyty kevättä näe. Lurjus on nyt taas virkeämpi kuin vuosiin, vaikkakin on vielä karvaton ja lihaksiton. Tässä talven aikana on taas tytyn autoimmuni-sairaus pahentunu, onneksi se vastasi tuohon kortisoni hoitoon ja on nyt taas parempaan päin. Vaikka välillä tuntui jo ihan mahdottomalta, kun tuo korkea kortisoni annostus nosti vielä maksa arvot pilviin (niin ettei kone enään antanut edes lukemia). Silti koska tytyllä oli vielä pilkettä silmissä ja parempaan kuntoon tuleminen mahdollista, yritettiin hoitaa. Onneksi lähti parempaan suuntaan ja saadaan vielä jonkun verran aikaa viettää kera Lotta lurjuksen… :)
Maksa-arvot alkaa olla lähes normaalit ja pikkasen on saanu tyty lihastakin lisää…kesää odotellessa ja uintikelejä…niin vois saada muskeleita enemmänkin takaisin. Mutta nyt lurjus on niin kuin pentu taas, riehuu ja riekkuu, vaikka ei se koskaan ollut niin huonokuntoinen ettei lenkki olis kiinnostanut.

Apinakin on taas kunnossa. Varvas näyttää olevan oikein hyvässä kunnossa ja nivelrikosta ei näytä olevan tietoakaan. Vaikka saa nähdä minkä paikan tuo nyt rikkoo, kun treeni-, ja koe-kausi on alkamassa. Varpaan jälkeen apinalla on ollut jo keppi kielen alla (joka vaati taas useampia el. käyntejä vaihteeksi) sekä keppi lavassa. Tuo on kyllä yksi tapaturma altis piski!

Silti, tai joka tapuksessa on nyt tullut ilmoitauduttua muutamaan kokeeseen kevät kaudelle…pari toko-koetta tässä huhtikuun aikana ja haku-kokeeseenkin on toukokuun lopussa paikka varattuna.
Tokoa on treenattukin intensiivisesti jo kuukauden verran ja pari viikkoa vielä aikaa lisä treenailla ennen eka koetta.

Enpä oo jaksanu paljon päivitellä kuulumisia…

Meillä siis vieläkin sairastellaan…molemmat koirat sekä palveluskunta.

Apina on tänään ensinmäistä päivää ilman ämpäriä, ja ihan hyvin antaa tassun jo olla rauhassa. Mutta saa nähdä miten alkaa pelaamaan koko tassu, kun aletaan taas lisäämään liikuntaa, kuvissa näkyi nyt ehkä nivelrikkoa siinä kynnettömässä varpaassa… oli pakko kuvata, kun alkoi taas ontumaan ja koko tassu paisui yhtäkkiä. Ja taas vaihtoehto on amputointi. Siinä tapauksessa ainakin meidän agi-ura on kyllä takana päin.  :(

Lotallakin on taas se sen autoimmuni sairaus pahenpana, kortisoni annostusta jouduttu lisäämään rajusti, kun tyty näyttää taas ihan luurangolta…ei missään enään näy lihaksia. :´(  Toivottavasti alkaa taas kortisoni puremaan ja saadaan vielä viettää paljon aikaa tytyn kanssa.  Itku tulee kun kattoo rakasta tuon näköisenä, onneksi on vielä kuitenkin pirteä ja ruoka maittaa hyvin (liiankin hyvin).

Kaiken muun hyvän lisäksi me molemmat palveluskuntaan kuuluvat ollaan taas flunssassa!

Viikoloppuna haku-kokeessa kävi vähän ikävästi. Apina teloi itsensä liukkailla kallioilla, niin että oikesta etujalasta irtosi kokonaan kynsi. En huomannut kynnen puuttumista ennen kuin autolla, ihmettelin vaan miten työskentely muuttui kesken radan yhtäkkiä niin radikaalisti, hyvästä todella huonoksi… Pari veri tippaa autolla paljasti sitten tassuvamman.

Ja ihme Houdini tuo kyllä on…kun eläinlääkäri käski pitää kauluria ettei missään tapauksessa pääse nuolemaan…helpommin sanottu kuin tehty.  Kauluri on helppo painaa linttaan tai siihen voi syödä vaikka reiän ja  tämä onnistuu myös kuonokoppa päässä. Ja vaikka kiristää kaulurin ja kopan tiukalle ja laittaa kurahanskan tassuun…niin lyhyen harjottelun jälkeen kaikki osataan jotenkin kiskoa päältä ja taas voi hartaasti nuolla kipeää tassua. Ainut mikä estää täysin nuolemisen on pohjaton melassi-ämpäri nippusiteillä kiinni pannassa + koppa. Vaikka apina onkin säälittävä ilmestys ämpäri päässä, niin pakko pitää sitä silti, kun seuraava vaihtoehto oli varpaan amputointi. :(

Toivottavasti tuo lähtee nyt pikaisesti parantumaan, kun tuo ei oo mikään mukava koira kipeänä… Lottakin muutti evakkoon siskon tykö pariksi päiväksi, kun apina on niin kiukkunen kipeänä. 

Tulipa tuossa menneellä viikolla käytyä haku-kokeessa, kahteenkin otteeseen…ekassa jätin tottiksen ottamatta, kun olis 99pistettä pitäny saada ykkös-tulokseen ja seuraavana päivänä oli jo seuraava koe. Ja siinä jäi sitten se 2pistettä vajaaksi…

Mutta mikä parasta molemmissa kokeissa apina toimi hyvin henkilö-etsinnässä.

Vaikkakin lauantaina teki yhden “valeen”, kun laitoin sitä väkisin samalle umpipiilolle mistä oltiin jo löydetty maalimies. Ja kun sitten esineruudusta toi vaan kaksi esinettä, sekin kylläkin oma moka, (kun pistin sitä ruutuun kokoajan niin ettei sillä edes ollut mahdollisuutta saada hajua siitä viimeisestä esineestä) niin päätin jättää tottiksen kokonaan väliin. Lauantailta maastoista kertyi pisteitä 171, joten oltais se 99 tarvittu tottiksesta…ei mahdollista meille.

Sununtain koe alkoi hyvin…ukot löyty ja siinä vaiheessa 168 pistettä plakkarissa, upeeta. No sitten esineruutu joka yleensä on ollu SE meidän paras osa-alue…vaan se yks esine ja 11pistettä. Vaikka apina ainakin näytti työskentelevän hyvin, niin ei ne esineet vaan löytyneet, ennenkuin kaks sekuntia ajan umpeentumisen jälkeen nousi se toinen…nyyh! Eli tarvittais se 91 tottiksesta, joka on hyvin epätodennäköistä. Vaikkakin tottis oli tälläkertaa tavanomaista parempaa niin, (apina jätti istumisen tekemättä..seisoi..ja teki tokomaisen luoksetulon) niin pisteitä tuli vaan 89.

Kuitenkin olen hyvin tyytyväinen, vaikkei pisteet ihan riittäneetkään yköstulokseen, erityiseti tuohon tottikseen, kun esim. seuruu oli erinomaista ja ne noudot…oli just sellaset, mikä on mun oma ihanne.

Tästä on hyvä jatkaa!

Jokseenkin on vierähtänyt viime merkinnöistä. Vaikka blogissa on ollut hyvin hyvin hiljaista, kesä on ollut treenien täyteistä aikaa.

Parissa haku-kokeessakin ollaan käyty keskeyttämässä, ja esille tulleita ongelmia ollaan nyt yritetty korjailla ja selkeästi parempaan päin menty. Tiedossa vielä muutamia haku-kokeita tälle vuodelle, joten ei ihan vielä lyödä hanskoja tiskiin.

Ja toko-kokeessakin käytiin piipahtamassa pari viikkoa sitten ja se menikin ihan mallikkaasti, vaikkakin tuloksena vain EVL3.  Omia mokia ja treenaamattomuutta, mutta vire oli oikealla mallilla. Tästä innostuneena  menin sitten ilmoittamaan meidät venetsialais viikonloppuna taas toko-kokeeseen.

Muutamia agi-startteja juostu, joista suurin osa hyllyjä.

Ja apina kävi missi kisoissa… :)

Apina sai eh:n, tuomari kehui koiraa hyväksi….mutta tarvittaisiin kuulemmma paljon harjoittelua. Ensinnäkään en saanut sitä ottamaan ainuttakaan ravi askelta, vaan pomppu loikkaa ja peitsiä apina painatti huutaen ja kiljuen kehässä naisten kuvat silmissä kiiluen. Tuomari sai ihan kunnolla kopeloida eikä mitään ongelmia ollut siinä, mitä eniten pelkäsin. Itse kuitenkin näytin hampaat, mutta miksei mulle kukaan ollut kertonut että koiran hampaat pitää olla yhdessä kun niitä näytetään…eikä kita auki. Ja kun piti seistä paikalla, apina oli vakaasti päättänyt lähteä morsmaikkunsa luokse ( juoksuinen holsku neito)…joten ei oikein tahtonut onnistua. Tuomari vaan totesi että: saisitko sen edes HETKEKSI seisomaan paikallaan. Huolimatta kaikesta tästä älyttömästä sähellyksestä saatiin se sininen nauha. Ois varmaan pitäny kuitenkin käydä niissä näyttely treeneissä. No tämä oli meidän eka ja vika esiintyminen tämmöisissä karkeloissa.